Nuorisopalveluiden viestintä ja markkinointi
HARJOITTELURAPORTTI
Hyvinkään Nuorisopalvelut / Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko. (210op) Helmikuu/2014
HYVINKÄÄN NUORISOPALVELUT
Hyvinkään Nuorisopalvelut (Nupa) on kaupungin tuottamaa nuorisotyötä, joka toimii nuorisolain puitteissa. Ylimpänä esimiehenä toimii kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö, joka hallinnoi sekä nuorisotyötä, liikuntapalveluita että kulttuuritoimintaa Hyvinkäällä kaupungintalolta käsin. Nuorisotyön varsinainen toimisto taas sijaitsee nuorisotalo Sillan yhteydessä myös aivan Hyvinkään keskustassa. Sillassa työskentelee nuorisosihteerin lisäksi nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijät, tiedottaja sekä projektityöntekijät. Kaikilla päätoimisilla työntekijöillä on omat
erityisvastuunsa, mutta silti kaikki ovat mukana kaikessa toiminnassa, kun taas iltatyöntekijät ovat töissä vain iltaisin ja joissain kerhoissa. Sillan lisäksi nuorisotilana toimii Martin koululla sijaitseva Martin nuorisotila. Lisäksi Nuorisopalveluilla on muita kerhotiloja Hyvinkäällä käytössä. Kaikki Nuorisopalveluiden toiminta on tarkoitettu 13 - 17-vuotiaille nuorille. Esim. koululaisten iltapäiväkerhot hoitaa eri taho Hyvinkäällä.
Avoimet illat ovat kuutena iltana viikossa ma - la vuoropäivin Sillassa ja Martissa. Maanantaina ja keskiviikkona molemmissa on toimintaa, mutta maanantai on Sillassa pelitalo-päivä. Viikonloppuisin nuoret puhallutetaan ja muuten illat ovat yleensä vapaamuotoista oleskelua. Nikotiinituotteet sekä energiajuomat alkoholin lisäksi ovat kiellettyjä nuorisotiloissa. Uudet nuoret saavat oman Nupa-kortin, jonka käyttöä suositellaan nuorisotiloissa. Korteista löytyy myös nuoren vanhempien tiedot hätätapauksien varalta. Avoimissa illoissa on aina vähintään kaksi ohjaajaa. Sillan nuorisotalon nuorten tilat ovat kahdessa kerroksessa, jotka sisältävät myös keittiön, jota nuoret saavat vapaasti käyttää sekä tv-huoneen. Martissa on käytössä koulun aula, liikuntasali sekä kerhohuone. (Hyvönen 2013.)
Nuorisopalvelut järjestää myös monia kerhoja nuorille usein työntekijöiden omien kiinnostustenkohteiden mukaan. Tyttö- ja poikakerhojen lisäksi Hyvinkäällä toimii ainakin Anime- ja mangakerho, Warhammer-kerho, kansainvälisyyskerho ja maahanmuuttajakerho.
Erikoisuutena Hyvinkään Nuorisopalveluilla on pelitalotoiminta. Pelitalo on auki Sillassa maanantaisin, jolloin nuorisotilan kymmenen tietokonetta ovat auki pelaamista varten. Pelitalo toimii myös vapaamuotoisena oleskelupaikkana, mutta kävijöiltä odotetaan jonkinlaista pelaamista. Myös lauta- ja korttipelit ovat suosittuja. Pelitalo tavoittaakin aivan erilaisia nuoria kuin muiden iltojen Avoimet ovet.
Nuorisopalvelut ylläpitää jatkuvasti aktiivista kansainvälistä toimintaa. Nuorisopalvelut toimii Eurooppalaisen vapaaehtoistyön koordinoivana, lähettävänä sekä vastaanottavana tahona. Lisäksi kansainvälisyyskerho tekee reissuja maailmalle ja muutenkin tiedotetaan nuorille mahdollisuuksista lähteä esim. kielimatkoille tai vaihto-oppilaaksi ulkomaille.
Kouluyhteistyö on myös aktiivista Nuorisopalveluilla. Nuorisotyöntekijät käyvät jokaisella Hyvinkään yläasteella joka viikko pitämässä välituntivierailua. Näillä vierailuilla koululle tuodaan jotain kivaa tekemistä oppilaille jollekin pitkälle välitunnille. Samalla nuorille tulee tutummaksi Nuorisopalveluiden työntekijät sekä muu toiminta heidän kauttaan. Nuorisopalveluiden kouluyhteistyövastaava hoitaa myös muita asioita koulun henkilökunnan kanssa. Esim. yhteisiä tapahtumia on koulujen kanssa paljon.
Tapahtumia ja teemapäiviä on muutenkin paljon Nuorisopalveluilla ja näiden, kuten myös muun toiminnan tiedottamisesta vastaa tiedottaja Outi Raatikainen. Hän mm. pitää yllä Nupan Internet-sivuja, hoitaa valo- ja videokuvaukset sekä lehtijutut ja -ilmoitukset.
Erityisnuorisotyöstä vastaa kaksi erityisnuorisotyöntekijää. He mm. päivystävät kaduilla, tapaavat nuoria tai nuorisoryhmiä ja auttavat erityisapua tarvitsevia nuoria. Yhteistyökumppaneina toimivat heillä, kuten muillakin vahvasti koulujen lisäksi Hyvinkään seurakunnan nuorisotyö sekä Liikuntapalvelut ja Hyrian aikuiskoulutuskeskus.
Virtuaalinen nuorisotyö on myös vahvasti esillä Nuorisopalveluilla. Jokaisella työntekijällä on omat Facebook-tunnukset, joiden kautta nuoriin ollaan yhteydessä. Nuorisopalvelut on aktiivisesti mukana kaikissa valtakunnallisissa nuorisotyön verkkomedia-hankkeissa ja koulutuksissa ja osana Pulmakulma verkostoa. Pulmakulma on pääkaupunkiseudulla ja yhteistyökunnissa toimiva kysymys ja vastaus -verkkopalsta nuorille, jossa nuorisotyön ammattilaiset vastaavat kaikenlaisiin nuorten esittämiin kysymyksiin.
Nuorilla on myös itse mahdollisuus omiin toimintaryhmiin, joita onkin tullut jonkin verran. Nuorin järjestäjä on 11-vuotias, joka pitää kavereilleen Mindcraft-kerhoa. Toimintaryhmissä on aina nuorisotyöntekijä läsnä, mutta vetovastuu nuorilla itsellään.
1.1 Omat työtehtävät
Suoritin Hyvinkään Nuorisopalveluilla kurssin Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op. Ohjaajanani toimi tiedottaja Outi, joka on itse asiassa samalla myös kulttuuri- ja liikuntapalveluiden työntekijä sekä Hyvinkään kulttuuri- ja matkailulehti Villarin uusi päätoimittaja. Eli olin siis itsekin harjoittelijana oikeastaan koko Hyvinkään kulttuuri- ja vapaa-aika organisaation harjoittelijana.
Työtehtäviini kuului pääasiassa osallistua lukuisiin palavereihin, jotka koskivat Nuorisopalveluiden työn lisäksi mm. kulttuuripalveluiden verkkosivuja, kulttuuri- ja matkailulehteä, Pulma-kulma verkostoa ja tiedottamiseen liittyviä hankintoja. Palavereja oli eri puolilla Hyvinkäätä ja myös Helsingissä, joten työni oli usein melko liikkuvaa. Hyvinkää tuli myös kaupunkina samalla hyvin tutuksi minulle. Lähes jokaisesta palaverista tein myös muistion, jonka lähetin edelleen asianomaisille.
Sain omat harjoittelijan Facebook-tunnukset ja sähköpostitunnukset ja pääsin tutustumaan verkkonuorisotyön periaatteisiin. Pääsin vastaamaan myös Pulmakulma kysymyksiin ja tein yhteensä kolme lehdistötiedotetta. Olin myös mukana lähes joka viikko yhdellä välkkävierailulla ja osallistuin Tyttöjen päivä -tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Myös yhden kerhon suunnitteluun osallistuin ja Pelitalossa olin mukana 14.10. ja Tyttökerhossa 15.11. Myös Leipuri-kondiittorin tutkintoani käytettiin hyväksi ja pääsin kokkailemaan ja siivoamaan ja tekemään muita käytännöllisiä työtehtäviä esim. rintanappien teko ja kaupassakäynnit.
Harjoitteluni alkoi 2.10.2013 ja päättyi 28.11.2013. Joka päivä en ollut Hyvinkäällä, vaan minulla oli samaan aikaan myös kursseja koulussa, joten koulupäiviäkin oli useita harjoittelujakson aikana. Työaikani oli arkisin klo 8-16. Poikkeuksena oli Tyttöjenpäivän tapahtuma, jolloin olin iltaan asti mukana tapahtumassa. Työtunteja kertyi n. 200+.
2 TOIMINNAN ARVIOINTI
Hyvinkään Nuorisopalvelut ovat saavuttaneet hyvin positiivisen maineen kunnan hallintoelimissä. Siltä ainakin vaikuttaa, kun huomaa, miten laajaa Nuorisopalveluiden toiminta on ja kuntahan sen kaiken rahoittaa. Se on hienoa. Nuorisopalveluiden toiminnan laajuuden mahdollistaa hyvät ja osaavat työntekijät, joiden persoona ja omat kiinnostukset näkyvät työssä. Työntekijöitä on moniin kuntiin verrattuna paljon ja osa onkin jäänyt hankkeiden kautta pysyviksi työntekijöiksi. Kaikkia kuitenkin tarvitaan ja kaikilla ovat selkeät vastuualueensa. Se, että työntekijöitä on riittävästi mahdollistaa sen, että eri osa-alueisiin pystytään panostamaan aivan eri tavalla kuin monissa pienemmissä kunnissa. Kuitenkaan osa-alueet eivät eriydy liikaa, vaan jokaisella on käsitys siitä mitä toinen tekee. Mielestäni on myös erittäin hyvä, että työntekijät ovat omien vastuualueidensa lisäksi kuitenkin kaikessa mukana ja kaikilla on sekä aamu, että iltavuoroja.
Erittäin positiivista Hyvinkäällä on myös se, että toimintaan on saatu innostettua mukaan nuoria, jotka eivät tavallisesti käy nuorisotiloilla. Erityyppiset kerhot ja pelitalo-toiminta ovat hyviä innostajia. Itse olen vaikuttunut myös laajasta kouluyhteistyökuviosta, jolloin nuorisotyötä viedään suoraan sinne missä nuoret ovat. Samahan pätee myös verkkonuorisotyössä.
Turvallisuuteen ja päihteettömyyteen kiinnitetään erittäin hyvin huomiota. Se, että nuoria puhallutetaan viikonloppuisin ja työntekijöitä on riittävästi iltaisin, takaa sen, että sekä nuorilla ja myös työntekijöillä on turvallinen toimintaympäristö.
Heikkoutena Nuorisopalveluilla voisi ehkä pitää työntekijöiden mahdollista ylikuormittamista. Kun halutaan pitää nuorisotyön taso mahdollisimman hyvänä, siitä voi seurata, että lähtee mukaan liian moneen asiaan ja loppujen lopuksi se aivan perusnuorisotyö kärsii työntekijöiden kiireen ja stressin takia. Toisaalta myös se perusnuorisotyön määrittely voi olla vaikeaa, kun on paljon erilaisia työntekijöitä, joista jokainen kokee tekevänsä omalta osaltaan aivan perusnuorisotyötä.
Nuorisopalvelut, kuten muutkin kuntien organisoimat tahot, ovat uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Hyvinkäällä kiinnitetään paljon huomiota suvaitsevaisuuteen. Kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään pyritään puuttumaan heti. Kuitenkin yhteistyökumppaneina ovat eri seurakunnat sekä poliittisia nuorisojärjestöjä. Mielestäni tämä on hyvä asia niin kauan kun työntekijät eivät itse tuo selkeästi omia vakaumuksiaan esille nuorisotyössä. Kuitenkin on ymmärrettävää, että isommassa työyhteisössä saattaa olla hyvinkin erilaisia henkilökohtaisia näkemyksiä, joten mielestäni ei pidä liian mustavalkoinenkaan olla näiden asioiden kanssa. Suvaitsevaiseen ilmapiiriin kuuluu myös erilaisten mielipiteiden jakaminen ja keskustelu.
2.1. Viestinnän ja markkinoinnin arviointi
Outi oli aiemmin osana tiimiä Nuorisopalveluilla, joka hoiti verkkoviestinnän ja tiedottamisen ym. Nykyään hän hoitaa lähes kaiken tiedottamiseen liittyvän yksin, mutta on siihen juuri sopiva henkilö. Hän on innostunut työstään ja hoitaa hommat hyvin. Työntekijät Nuorisopalveluilla ovat huomanneet myös Facebook-palvelun merkityksen viestinnässä ja markkinoinnissa ja monet käyttävätkin sitä aktiivisesti muistuttaakseen nuoria nuorisotilojen aukioloista, tapahtumista ja muusta toiminnasta. Hyvinkään paikallislehti tulee myös usein mielellään tekemään juttuja, kun Outi heidät pyytää paikalle. Lehtiartikkeleiden pohjalta tein myös analyysin Nuorisopalveluiden näkyvyydestä paikallislehdissä.
Median ja populaarikulttuurin kasvatusvaikutus on kiistämätön. Media on monenlaista, sitä käytetään monilla eri tavoilla ja moniin eri tarkoituksiin. Kriittisen mediakasvatuksen tehtävä on valmentaa näkemään ja tunnistamaan median erilaisia toimintatapoja, tehtäviä, intressejä, mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia eri yhteyksissä. Nuoret sukupolvet ovat vanhempia sukupuolia herkempiä tunnistamaan mediaan sisältyviä kaupallisia viestejä. He saattavat kuitenkin olla myös vanhempiaan sokeampia näiden viestien yhteiskunnallisille ja poliittisille intresseille. Kriittisellä mediakasvatuksella tarkoitetaan myös aikuisten ammatillista otetta nuorten kriittisen medialukutaidon kehittymiseksi, käytännön mediataitojen tarjoamiseksi sekä oman ilmaisun vahvistamiseksi. (Herkman 2007, 39,47,159 ja Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu 2013, 7.) Media
ja populaarikulttuuri nimenomaan Internetissä ovat mielestäni osa nuorten ja lasten arkea ja kasvatusmahdollisuuksia on sen kautta pohdittu myös Nuorisopalveluissa. Pelitalo2 -hanke mahdollistaa sen entistä paremmin tulevaisuudessa.
Viestintäyksikkö on erilainen eri yhteisöissä, koska siellä työskentelevät ammattilaiset luovat omalla ammattitaidollaan tietyn kokonaisuuden. Viestinnällisistä näkemyksistä yhteisöt voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään ja ensimmäinen ryhmä "Aktiivinen viestijä" kuvaa mielestäni hyvin Nupan toimintaa viestinnän suhteen. "Aktiivisella viestijällä" tarkoitetaan sitä, että yhteisö on laatinut viestinnälleen tavoitteet ja niitä tukevan ohjelman. Perusajatuksena on se, että yhteisö pyrkii itse kertomaan asioistaan ensimmäisenä ja vaikuttamaan myös ulkoiseen kuvaansa. Myös kokonaisvastuullinen tiedottaja sopii Outin työnkuvaan. Hän laatii koko organisaation viestintäsuunnitelman yhteistyössä johdon kanssa, koordinoi sen toteutumista ja tekee itse parhaiten osaamiaan alueita käytettävissä olevan ajan mukaan. (Ikävalko 1999, 13,41, 43.)
Kehittämisideoita kirjasin Nuorisopalveluiden omilta Internet-sivuilta. Niitä selatessani huomasin joitain puutteita ja virheitä, joita ulkopuolisena ehkä paremmin havaitsin. Oppimistehtäväni myös tukivat sivuston tarkempaa läpikäymistä. Ideani otettiin mielellään jatkotyöstöön ja jotkut virheet korjattiin heti.
Markkinoinnissa ja viestinnässä kiinnitetään paljon huomiota koko Nuorisopalveluiden maineeseen. Lehdistötiedotteissa ja mainoksissa korostetaan toiminnan päihteettömyyttä. On hyvin ymmärretty, että mainontaa tuotetaan myös nuorten vanhemmille eikä ainoastaan suoraan nuorille. Kun mainonnassa huomioidaan tällaiset seikat, niin vanhemmat ymmärtävät nuorisotyön luonteen ja päästävät helpommin nuoret mukaan tapahtumiin ja muuhun toimintaan.
Sisäiseen viestintään kiinnitetään huomiota Nupalla ja työyhteisön omia palavereja on joka viikko. "Viestintä on jatkuvaa ja avointa. Koko yhteisöä koskevat asiat kerrotaan yhteisissä tilaisuuksissa esimerkiksi kerran kuussa tai useammin, esimiehet pitävät osastokokoukset kerran viikossa." Ikävalko (1999,49) kuvaa sisäisen viestinnän ensimmäistä periaatetta.
3 HARJOITTELUN TAVOITTEET
Viestinnän ja markkinoinnin perusteet harjoittelujaksolle oli asetettu seuraavat tavoitteet: opiskelija oppii tuntemaan yhteisöviestinnän ja markkinoinnin perusperiaatteita ja käytäntöjä, oppii viestinnän perustaitoja ja erilaisten tiedotusvälineiden hyödyntämistä sekä ymmärtää tiedottamisen markkinoinnin merkityksen kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä. Tavoitteet toteutuivat mielestäni hyvin.
Voidaan ajatella, että viestintä toimii, kunhan välineet ovat kunnossa. Tietokoneteknologian kehittyminen helpottaa visuaalista suunnittelua, kuvankäsittelyä ja visuaalisen materiaalin kierrättämistä. Välineet sellaisenaan eivät kuitenkaan hoida viestintää, mutta ovat välttämättömät silloin, kun henkilökohtaisesti ei pystytä tavoittamaan kaikkia, jotka halutaan. (Herkman 2007, 63 ja Ikävalko 1999, 25.)
Sain seurata käytännössä hyvää viestintää, kun seurasin Outin työskentelyä erilaisissa tapaamisissa ja palavereissa. Itse pääsin toteuttamaan viestinnän taitoja paljon kirjallisesti ja sain myös kehuja oikeinkirjoituksesta ja luontevasta tavasta vastata nuorten esittämiin pulmakulma kysymyksiin. Facebook, sähköposti ja Pulmakulma olivat sähköisiä tiedotusvälineitä, joita pääsin hyödyntämään ja niiden lisäksi muistiot, lehdistötiedotteet, suunnitelmat, kauppalistat, lehtileikkeet, kahvila hinnaston, lukujärjestykset ja harjoittelijan kirjeen voisi listata hyödyntämiini
viestinnän välineisiin. Pääsin tutustumaan myös moniin Nuorisopalveluiden omiin oppaisiin, esitteisiin ja ohjeistuksiin sekä valtakunnallisiin oppaisiin erilaisista nuorisotyön muodoista.
Käytännössä suullisia viestinnän taitoja pääsi harjoituttamaan jatkuvasti ainakin työyhteisön sisällä ja minulle sanottiin jo harjoittelun alkuvaiheessa, että esim. kahvitunnit ovat oikeasti tärkeitä työyhteisön sisäisen viestinnän kannalta. "Sisäinen viestintä elää etsikkoaikaansa monessa organisaatiossa. Yhtäältä siihen vaikuttaa yhteiskunnassa vellova muutos, joka vaikuttaa myös yhteisöihin ja lähes pakottaa terästämään viestintävalmiuksia." Ikävalko (1999, 45) kuvaa sisäisestä viestinnästä.
3.1. Omat tavoitteet
Itse asetin tavoitteiksi omaksua hyvät atk-taidot yleisesti sekä erityisesti niiden palveluiden suhteen, mitä nuorisotyössä tarvitaan, tutustua nuorille suunnattuihin Internet-palveluihin sekä muihin nuorille kohdennettuihin tiedottamisen välineisiin ja oppia myös hyödyntämään niitä sekä tutustua kunnallisen nuorisotyön periaatteisiin ja toimintoihin ja hahmottaa sitä kokonaisuutena. Näissäkin tavoitteissa mielestäni onnistuin ja koen, että harjoitteluaika ei mennyt hukkaan, vaan omaksuin sieltä niin paljon tietoa ja käytännön kokemusta, kuin vain tämän kurssin puitteissa voin saada.
Kotona en käytä tietokonetta juuri ollenkaan, mutta oletuksena on aina ollut, että työelämässä ei nykyään enää pärjää ilman hyviä atk-taitoja ja nuorisoalalla on tärkeää myös tietää miten nuoret Internetiä käyttävät nykyään. Minulla ei ollut myöskään aikaisempaa kokemusta Facebook-palvelusta tai muista nuorten käyttämistä yhteisöpalveluista Internetissä, joten oli hienoa, että pääsin aivan käytännössä kokeilemaan sitäkin. Tutustuin harjoitteluni aikana myös Pulmakulma-palveluun ja Nuorten Elämä-sivustoon. Atk-taitoni tulivat harjoittelun aikana sujuvammaksi ja luontevammaksi. Enää ei pelota toimistoluonteinen työ. Nuorisopalveluiden nuorisosihteeri Mika teki myös parhaillaan työn ohessa lopputyötään Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogin ylempää koulutusohjelmaa varten aiheesta, joka liittyi Internetissä syntyviin yhteisöihin eli parviin. Sain olla mukana kuuntelemassa, kun hän piti siihen liittyviä teematunteja työyhteisölle. Sain tutustua myös Jyväskylän seudun nuorten omaan lehteen, josta meille tuli eräässä palaverissa kertomaan lehdestä vastaava henkilö. Nuorten oma lehti toimii loistavana nuorten omana tiedottamisen välineenä ja samankaltaista toimintaa pyritään Hyvinkäälläkin aloittamaan Pelitalo 2 hankkeen puitteissa.
Tutustuminen koko kunnallisen nuorisotyön organisaatioon ja sen hahmottaminen oli minulla alusta asti mielessä ja siihen tutustuminen tehtiinkin minulle hyvin helpoksi. Kaiken kaikkiaan Nuorisopalveluilla otetaan harjoittelijoita mielellään vastaan ja heidät huomioidaan todella hyvin. Heille on oma harjoittelijankansio, josta löytyy perustietoja, joita harjoittelijan on hyvä tietää. Tämän lisäksi jokainen Nuorisopalveluiden työntekijä järjestää aikaa, jolloin kertoo omasta työstään harjoittelijalle. Harjoittelijana minun ei siis tarvinnut kuin istua ja kuunnella. Kaikki tarvitsemani tieto tuotiin kuin hopeatarjottimella eteeni. Kuitenkaan näin ei varmasti ole joka kunnassa ja nuorisotyö organisoituu eri kunnissa eri tavoin. Toisin sanoen kunnallisen nuorisotyön hahmottamista pitää eri kunnissa aina opetella uudestaan.
Opin todella paljon uusia asioita harjoittelun aikana, joten aika ei todellakaan mennyt hukkaan Hyvinkäällä. Parhaiten mieleeni jäi 8-kenttäinen swot-analyysi, jota varmasti aion joskus tulevaisuudessa käyttää. Harjoittelijoita Hyvinkäällä oli myös useita minun lisäksi samaan aikaan, joten paljon tuli uusia tuttavuuksia.
4 OPPIMISTEHTÄVÄT
Ensimmäinen oppimistehtäväni oli tutustua Internet-sivuihin ja lehteen ja kirjoittaa niistä medialukutaidon näkökulmasta. Tämän tehtävän toteutin tutustumalla Nuorisopalveluiden omiin Internet-sivuihin sekä Hyvinkään kulttuuri- ja matkailulehti Villariin.
Toinen oppimistehtäväni oli laatia mediatiedote ajankohtaisesta tapahtumasta. Valitsin tähän tekemäni tiedotteen Tyttöjen Päivä -tapahtumasta, joka myös julkaistiin Hyvinkään Aamupostissa. Mallina käytin Mikkelin Ammattikorkeakoulusta aikoinani saamaa pohjaa.
Kolmas oppimistehtäväni oli laatia kokouksesta pöytäkirja tai muistio. Valitsin tähän tekemäni vapaamuotoisen muistion Nuorisopalveluiden omasta viikoittaisesta palaverista. Muistion tekemiseen sain ohjeet jo ensimmäisenä työpäivänä ja samalla vapaamuotoisella tyylillä tein jatkossa kaikki muistiot. Muistioiden ideana oli olla helppolukuisia ja käytännöllisiä. "Sisäisen tiedotteen muotoilu on vapaa, yrityksen tyyliä ja henkeä noudatteleva, mieluummin tuttavallinen kuin jäykän arvokas" (Ikävalko 1999, 65). Ikävalko kuvaa sisäistä tiedotetta, mutta mielestäni tämänkaltaisessa työyhteisössä myös muistiot voivat noudattaa samaa ideaa. Ensimmäiset muistioni näytin aina jollekin, ennen kuin lähetin eteenpäin, mutta sen jälkeen lähetin niitä itsenäisesti eteenpäin.
Neljäntenä oppimistehtävänäni oli tehdä viestintä- tai markkinointisuunnitelma jostakin tapahtumasta, kampanjasta tai tuotteesta. Tein markkinointisuunnitelman joulun ajan toiminnasta. Nuorille on tärkeää, että jouluna ja loma-aikoina on myös paikka jonne mennä. Usein mahdolliset ongelmat perheissä korostuu juuri loma-aikoina. Tästä syystä on myös tärkeää, että nuorille saadaan viestitettyä mahdollisuuksista tulla viettämään joulunaikaa myös kodin ulkopuolella. Markkinointisuunnitelmaan tein tarkkoja aikatauluja viestinnän, toiminnan suunnittelun
ja vastuuhenkilöiden suhteen ja siitä oltiin kiitollisia Hyvinkään Nuorisopalveluissa. Markkinointisuunnitelman teossa käytin hyödyksi myös projektisuunnittelun mallia Elisa Ikävalkon teoksesta Käytännön tiedottaminen, yhteisöviestinnän käsikirja. "Aikataulua ei pidä laatia hyvässä uskossa, että niin käy kuin toivotaan" (Ikävalko 1999, 39).
4.1. Arviointia oppimistehtävistä
Tässä kappaleessa on otteita lehtorin 2013-2014 antamista arvioinneista opintorekisteriini. Muistion ja erityisesti tiedotteen asettelussa olisi ollut parantamisen varaa. Oman kokouksen muistio oli hieman sekava, eikä muodollisesti ollut muistion tai pöytäkirjan muotoinen. Asettelumallia
olisi voinut ottaa vaikka markkinointisuunnitelmasta. Asiakirjan ylhäältä puuttui myös tieto, mikä on kyseessä (T2). Myöskään tiedote ei täyttänyt tiedotteen muotoa. Tiedotteessa julkaisuohje tulee yleensä ylös ja samoin päiväys. Myös tiedotteen otsikointia ja rakennetta olisi voinut vielä
harkita uudelleen. Nythän kyse oli sisällöllisesti enemmän lehdistöbuffista tai listauksesta erilaisista tyttöjen päivään liittyvistä osioista.
Mediatiedotteissa kannattaisi noudattaa uutisen rakennetta ns. kärkikolmiomallia, eli tässä tapauksessa se bändi olisi voitu nostaa esille tekstin alkuun ja otsikkoon. Asiakirjan nimi puuttui mm (T2). Mediakartoitus ja markkinointisuunnitelma olivat kohteisiin nähden toteutettu riittävällä tarkkuudella. Media-analyysi oli hyvä ja monipuolinen ja huolella laadittu (H4). Markkinointisuunnitelma oli ohjeistuksen mukainen ja tilanteeseen sopivaksi laadittu. Hyvä! (H4). Oppimistehtävät olit tehnyt hyvällä tasolla.
5. ITSEARVIOINTIA YLEISESTI HARJOITTELUN AIKANA
Suunnittelutaitoni ovat hyvät. Pystyn suunnittelemaan työni järjestelmällisesti ja toteutin annetut tehtävät itsenäisesti. Kykenen tilanteiden arviointeihin ja pyysin tarvittaessa ohjausta ja apua. Sosiaaliset taitoni ovat kiitettävät. Se, että olen hiljaisempi, ei vaikuta negatiivisesti sosiaalisiin taitoihini. Hallitsen erilaiset työtilanteet ja ihmissuhteet vastuullisesti ja työyhteisön yhteistyötä edistävästi. Arvioin omaa toimintaani eettisesti. Käytännön taitoni ovat hyvät. Hallitsen tekniikan, toimin laadukkaasti ja asiakas-keskeisesti, mutta tarvitsen lisää kokemusta. Arviointitaitoni ovat hyvät. Pystyn arvioimaan omia toimintojani ja valintojani kehittyneesti. Pystyn erittelemään työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti. Lisäksi pohdin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tässä arvioinnissa käytin pohjana Humakin opiskelijan itsearvioinnin matriisia (Opintoprosessiryhmä 2013, 13).
6. ARVIOINTIA HARJOITTELUN OHJAAJASTA JA PEREHDYTYKSESTÄ
Kuten jo aiemmin mainitsin, harjoittelijoihin ja heidän perehdytykseen panostetaan hyvin Nuorisopalveluilla. Pääsin myös todellisiin töihin heti ensimmäisenä päivänä ja uskon, että se myös on auttanut pääsemään nopeammin sisälle työyhteisöön. Harjoittelunohjaajani antoi myös paljon itsenäisiä tehtäviä ja osoitti luottamusta kykyyni hoitaa ne ajoissa. Mielestäni tämä on tärkeää kenen tahansa harjoittelijan kohdalla, ettei harjoittelunohjaaja ole koko ajan ns. selän takana vahtimassa työskentelyä. Aina oli toki mahdollisuus ihan keneltä tahansa työntekijältä kysellä mitä tahansa. Kaikki olivat hyvin ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä.
LÄHTEET
Herkman, Juha 2007. Kriittinen mediakasvatus. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Hyvönen, Salla 2013. Avoin toiminta Hyvinkään Nuorisopalveluilla. Hyvinkää:Nuorisopalvelut.
Ikävalko, Elisa 1995. Käytännön tiedottaminen. Yhteisöviestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Lundvall, Anniina & Linna, Esa & Fedotoff, Jaana & Pietilä, Mika (toim.) 2013. "Me tehdään mediaa. Ideoita ja käytänteitä nuorten toimituksiin nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu.
|