Ohjauksen, kasvun tukemisen ja koulutuksen käytännöt
Rippikouluryhmien ohjaamisesta ja pienryhmätyöskentelystä minulla oli jo kokemusta ennen opintojeni aloittamista. Nuorten kannsa toimiminen oli luontevaa silloin kun olin itsekin vielä nuori ja se tuntuu luontevalta edelleen. Opintoni ovat tuoneet lisää syvyyttä ohjaamiseen ja osallistamisen merkitys on vahvistunut.
Ohjaus ja osallistaminen ovat olleet vahvasti mukana opinnoissani alusta asti. Mamkissa meillä oli paljon kursseja käytännön ohjaamiseen liittyen mm. taidekasvatus, musiikkikasvatus, liikuntakasvatus, leiritoiminta ja ohjaamisen perusteet. Opintoihin liittyi myös ohjaus- ja leiritoimintaharjoittelujaksot.
Humakissa olen valinnut osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaation sekä sosiaalisen vahvistamisen suuntautumisen, jotka ovat taas tuoneet enemmän teoriapuolta osallistamiseen, osallisuuteen ja kasvun tukemiseen. Orientaatiojaksoon kuten moniin muihinkin ohjaajuutta tukeviin kursseihin on liittynyt myös käytännön harjoittelua.
Tässä osiossa ensimmäisenä näyttönäni on osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatioon tekemäni essee, jossa pohdin yhteisöpedagogin roolia, yhteistoiminnallisten menetelmien haasteita ja ohjaamisen etiikkaa.
Toinen näyttöni on Mamkissa tekemäni ensimmäinen opintoihin liittyvä harjoitteluni. Kyse oli lyhyehköstä pariharjoittelusta Mikkelin maaseurakunnassa. Harjoittelussa pääsin hyvin hyödyntämään aiempaa kokemustani seurakunnan nuorisotyöstä.
Kolmannessa näytössäni on otteita harjoitteluraportistani. Harjoitteluni suoritin Mäntsälän vapaa-aikapalveluilla. Tein yhtäaikaa kahta osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatioon liittyvää harjoittelua, jotka olivat Yhteistoiminnallisten menetelmien käyttö järjestö- ja nuorisotyössä sekä Osallistava projektitoiminta. Suoritin harjoitteluni Hepolan koulun iltapäiväkerhossa sekä nuorten Starttipajalla. Tässä näytössä kuvaan molempien harjoittelujeni tavoitteita, toteutumista ja arviointia. Lasten ohjaamisesta minulla ei ollut paljon aikaisempaa kokemusta, joten harjoitteluni iltapäiväkerhossa oli minulle todella antoisaa ja huomasin tulevani myös lasten kanssa hyvin toimeen. Ohjaamisessa tulee huomioida lasten kehitystaso, jolloin ohjaamiseen liittyy erityispiirteitä verrattuna nuorisotyöhön. Nuorten starttipajalla tutustuin nuorten kuntouttavaan työtoimintaan, työllisyyspalveluihin ja palveluohjaukseen. Molemmat harjoittelut liittyivät vahvasti ohjaamiseen ja kasvun tukemiseen.
Neljäntenä näyttönä on raportti Nuorten Akatemian kouluvierailu -hankkeesta ja omasta työstäni kouluvierailijana. Kouluvierailijan ohjausrooli on erilainen. Kouluvierailija vastaa nuorten innostamisesta, keskustelun vetämisestä ja menetelmien suunnittelusta ja ohjaamisesta. Päävastuu on kuitenkin opettajalla, joka vastaa kurinpidosta ja yleisestä sujuvuudesta. Kouluvierailijana tärkeää on yhteistyö opettajan kanssa.
Kaikissa näytöissä olen arvioinut omaa osaamistani ohjaajana ja osallistajana.