Opinnäytetyö
Vapaaehtoisten hyvinvoinnin tukeminen Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:ssä
Vertaistukea vapaaehtoistyöhön ja muita kehittämisideoita
4 ONKO TUKI RIITTÄVÄÄ? HAASTEENA JÄSENYHDISTYKSET
Verrattuna moniin yhdistyksiin, joissa vapaaehtoistoimintaa järjestetään, yhdistysverkoston erityisenä haasteena ovat jäsenyhdistykset ja heidän hyvinvointinsa tukeminen. En ole lähtökohtaisesti pyrkinyt etsimään vastausta mihinkään tiettyyn tutkimusongelmaan, vaan olen erilaisin menetelmin halunnut selvittää kehittämistyöni tarvetta sekä tarkastella Yhdistysverkostoa vertaamalla sitä muihin vapaaehtoistyötä koordinoiviin
organisaatioihin.
4.1 Tutkimusmenetelmät
Korkeakouluopinnoissa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusmenetelmien hallintaa (Hirsjärvi ym. 1995. 9). Kehittämistyön menetelmiä olemme opiskelleet opintojemme aikana, mikä on luonut hyvän pohjan opinnäytetyöni tekemiseen. Kehittämistyöhöni olen valinnut sekä osallistavia menetelmiä, että myös arviointiin käytettyjä menetelmiä.
Teemahaastattelu sallii haastateltavien mahdollisimman luontevan ja vapaan reagoinnin. Keskustelunomainen tietojenkeruumenetelmä saa haastateltavat suopeiksi haastattelulle ja vapaamuotoiset, syvälliset keskustelut paljastavat asioita, joita tuskin voi saada selville muilla keinoin. (Hirsjärvi & Hurme 1995, 8.)
Tavoitteena oli innostaa jo suunnitteluvaiheessa teemahaastattelujen sekä dialogisten keskustelujen kautta ainakin vanhan Sahan koulun omia vapaaehtoisia sekä muita tilojen käyttäjiä, joiden kanssa oli mahdollista päästä keskustelemaan. Vilkkaan (1996) toimittamassa teoksessa dialogisuutta käsitellään tutkimusmenetelmänä ihmistutkimuksissa. Dialogissa korostuu avoimuus ja yhdessä pohtiminen sekä uuden oivaltaminen ja jossa kuuntelemisen tärkeys korostuu. Mikä tahansa keskustelu- tai jutustelutapahtuma ei kuitenkaan vielä synnytä dialogia. (Pitkänen 1996, 58 - 59.)
Vertaisarviointia (bench-marking) toteutin yhteisöissä, joissa oli vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Halusin saada kokemuksia ja mielipiteitä sekä vapaaehtoisilta, että myös vapaaehtoistoimintaa koordinoivilta tahoilta. Koko harjoitteluni ajan olen myös pitänyt työpäiväkirjaa, johon olen myös koonnut saatua aineistoa sekä havaintojani.
Kyselylomake olisi voinut myös olla hyvä tutkimusmenetelmä, mutta harjoitteluni ohjaaja oli sitä mieltä, että vapaaehtoiset tai jäsenyhdistykset joutuvat jo muutenkin vastailemaan moniin heidän kysymyksiinsä, joten eivät sitä suositelleet. Sain kuitenkin olla mukana suunnittelemassa tämän vuoden kyselyä vapaaehtoisille, joten sitä kautta sain vastauksia, joista oli hyötyä kehittämistyöhöni.
4.2 Vertaisarvioinnit
Lokakuussa suoritin ensimmäisen vertaisarviointi vierailun Espoon Yhteisökeskuksessa, jota ylläpitää Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry. EJY ry toimii täysin samoilla periaatteilla ja toiminta on samankaltaista kuin Yhdistysverkostossa, mutta jäsenyhdistyksiä on enemmän ja järjestötalo on suurempi. Toisin kuin Yhdistysverkosto, EJY ry koordinoi vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoisverkoston Suurella Sydämellä -Internet-sivuston kautta. Sivustolla on tietoa mm. vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sekä koulutuksista.
Olin 15. tammikuuta mukana Kansalaisareena ry:n Auta Kaveria - hankkeen info-tilaisuudessa Rekikadun yhteisökeskuksessa. Hankkeen päämääränä on lisätä yleistä tietoisuutta vertaistuen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja vahvistaa vertaistuen saatavuutta paikallisissa yhteisöissä. Hankkeessa tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua ja verkostoitua valtakunnallisesti vertaistoiminnan kouluttajien kanssa ja saamaan uusia ideoita ja materiaalia oman organisaation vertaistoiminnan tueksi. Avita Kaveria - vertaisohjaaja kouluttajan peruskoulutus järjestetään 7 paikkakunnalla yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Myös Yhdistysverkosto on mukana hankkeessa. (Kansalaisareena ry 2015.)
Helmikuussa vierailin Hyvinkään järjestötalo Onnensillassa, jota ylläpitää Hyvinkään vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry. Heilläkin on suuremmat tilat kuin Yhdistysverkostolla ja yhdistysten vuorovaikutus näkyvämpää. Vaje ry järjestää vapaaehtoisille säännöllisesti myös jatkokoulutusta ja erilaisia teemailtoja.
Setlementti Louhela ry on yksi Yhdistysverkoston jäsenyhdistyksistä ja heilläkin on edustajansa Valikko-verkostossa. Tein siellä vertaisarviointia vapaaehtoistyön koordinoinnista. Heillä on vapaaehtoistyön koordinointi irrallisempaa kuin yhdistysverkostolla. Yhdistysverkostolla yhteisökoordinaattori vastaa käytännössä kaikesta vapaaehtoistoimintaan liittyvästä, kun taas Setlementti Louhela ry:ssä esimerkiksi alkuhaastattelut ja koulutuksen hoitaa eri henkilö kuin joka käytännössä hoitaa vapaaehtoistyön koordinoinnin ja avunvälityksen. Vertaistoimintaa on vapaaehtoisille alettu myös toteuttaa 3-4 kertaa vuodessa, mutta toiminta on vielä alkutekijöissään. Toiminta on ollut kolmen tunnin mittainen. Se on koettu hyväksi ajaksi. Toiminnan aluksi on ollut joku tietoisku esimerkiksi vakuutuksista, jonka jälkeen on keskusteltu vapaasti. Heillä vapaaehtoistoiminta on ollut olohuone- ja kerhonohjaustyötä sekä keikkaluontoisia avustustöitä. Heillä on myös suunnitteilla jakaa vapaaehtoisille työssä käytettävät nimikyltit, joiden tarkoituksena on turvata vapaaehtoisen uskottavuutta esim. avunvälityskeikoilla. Joskus on nimittäin käynyt niinkin, ettei asiakas uskalla avata ovea vieraalle henkilölle, vaikka olisi tilannut itselleen apua. Vapaaehtoisten sitoutuminen on haasteena myös Setlementti Louhela ry:ssä. Kertaluontoisten keikkojen välitys on selvästi helpompaa kuin ystävävälitys, jota myös on jonkin verran toteutettu. Vapaaehtoiset eivät halua tai uskalla sitoutua pitkälle ajanjaksolle, mitä ystäväsuhde vaatisi.
Seurakunnan vapaaehtoistyö on luonteeltaan melko erilaista kuin uskonnollisesti sitoutumattomilla yhdistyksillä. Vierailin Järvenpään seurakunnassa maaliskuussa. Seurakunnalla on myös edustajansa Valikko-verkostossa. Vapaaehtoiset tai "seurakuntalaiset", jota nimeä
koordinaattori mieluummin käyttää, ovat usein toiminnassa mukana uskonsa takia ja pystyvät myös hyödyntämään työssään kaiken sen tuen, mitä seurakunta pystyy tarjoamaan. Vapaaehtoistoimintaa koordinoidaan nyt uuden Arjen Ihmeitä - Internet sivuston kautta, jossa vapaaehtoistehtävät ovat todella selkeästi määriteltyjä. Vuoden aikana uusia vapaaehtoisia on rekisteröitynyt 140 kpl. Kaiken kaikkiaan seurakunnalla on noin yli 300 vapaaehtoista. Pääasiassa vapaaehtoisten välityksestä vastaa vapaaehtoistyön koordinaattori ja diakonityöntekijä vastaa lähimmäispalvelun vapaaehtoisten perehdyttämisestä. Koska tehtävien kirjo on niin laaja ja vapaaehtoisia paljon, niin ei pystytä järjestämään erillistä tukitoimintaa vapaaehtoisille, vaan heitä voidaan ohjata erilaisiin jo toimiviin vertaistukiryhmiin tai tarjota keskusteluapua työntekijöiden, diakonien, pappien tai sielunhoitajien kanssa. Avoimia virkistyspäiviä kaikille vapaaehtoisille ei pystytä järjestämään, vaan eri toimintaryhmät järjestävät usein erikseen virkistys-, koulutus tai teemapäiviä. Lähimmäispalvelun vapaaehtoisille on järjestetty myös vertaistukitoimintaa. Vapaaehtoistoimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti ja uusia ideoita syntyy jatkuvasti. Vapaaehtoisia haluttaisiin innostaa enemmän jo erilaisten toimintojen suunnitteluun ja antaa heille lisää vastuuta.
4.3 Haastattelut ja keskustelut
Ensimmäiset teemahaastattelut toteutin joulukuun aikana vanhalla Sahan koululla. Haastattelin tupatoimintaan osallistuvia vapaaehtoisia. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä henkilöä. Esittelin heille ensin opinnäytetyöni ideaa ja tavoitteita ja pyysin heiltä mielipiteitä aiheeseen teemahaastattelun keinoin. Vapaaehtoiset tuntuivat tuntevan hyvin toisensa, eivätkä ainakaan heti nähneet tarvetta yhteiselle toiminnalle enempää. Toisaalta he olivat olleet hyvin tyytyväisiä virkistyspäiviin ja osa toivoi niitä myös lisää. Joidenkin miesten vastauksista päätellen toiminta ei ole tarpeeksi kiinnostavaa heille, jolloin se ei myöskään innosta muita miehiä mukaan toimintaan. Vapaaehtoiset tunnistavat myös yhdistyksen verkostona ja kaipaisivatkin lisää yhteisiä tapaamisia muiden jäsenyhdistysten vapaaehtoisten kanssa. Hyvinvointia tukevia asioita ovat vapaaehtoisten mielestä hyvä palaute, kokemusten jakaminen toisten kanssa, oman työn esille tuominen sekä uudet tuttavat. Vapaaehtoiset myös
tulevat mielellään virkistyspäiville, eivätkä koe niitä turhina tai liikaa aikaa vievinä.
Vapaaehtoisista jotkut toimivat vapaaehtoisina myös muissa yhdistyksissä. "Kyllä sitä joskus väsähtää" oli erään vapaaehtoisen vastaus liittyen omiin voimavaroihin. Vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset järjestävät itse omalle hallitukselleen virkistyspäiviä, jolloin niihin liittyy aina myös vastuuta ja organisointia, mikä ei ehkä vastaa virkistyspäivien ideaa. Pienten yhdistysten hallitukset koostuvat usein vuosi toisensa jälkeen samoista ihmisistä, jolloin syntyy myös painostusta jäädä hallitukseen. Vapaaehtoistyön pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, eikä kukaan halua kokea olevansa väkisin mukana jossain. On myös henkilöitä, jotka tykkäävät olla mukana yhdistyksen toiminnassa, mutta eivät halua sitoutua mihinkään tiettyyn kellonaikaan.
Vapaaehtoistyössä tärkeää on hyvä koordinointi. Vapaaehtoistoiminta ei pyöri itsestään. Jos asiat eivät suju, niin vapaaehtoiset äänestävät jaloillaan. Työnohjausta tarvitaan myös ja esimiehiä kaivataan sinne mukaan. Ulkopuoliselle on helpompi kertoa miten yhteistyö sujuu. Työnohjaus myös toimii hyvin jos kaikki vapaaehtoiset osallistuvat siihen ja pitävät sitä tärkeänä. Vapaaehtoiset tietävät sen, että erilaiset taustat ja erilaiset ihmiset saattavat tuoda myös ongelmia tiiviiseen yhteisöön. Toisaalta toimivassa yhteisössä voi saada apua ja neuvoja myös henkilökohtaisiin asioihin juuri ihmisten erilaisten taustojen ansiosta.
Tammikuussa toteuttamissani teemahaastatteluissa oli aiheena vertaistuki vapaaehtoistyössä. Haastatteluihin osallistui kolme vapaaehtoista, jotka osallistuivat tupatoimintaan. Kaikki olivat eri ihmisiä, kuin joulukuun haastatteluissa. Vertaistukitoimintaa suunnittelimme myös yhdessä ja vapaaehtoiset esittivät aikatauluun liittyviä toivomuksia. Toivottiin myös hyvää alustusta, hyvää vetäjää ja myös vapaata juttelua. Ensimmäisellä kerralla olisi hyvä pyytää osallistujien toiveita toiminnan jatkosta paperille. Tarjoilusta oltiin myös huolissaan.
Pääsin keskustelemaan Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n entisen hallituksen jäsenen kanssa, jolla on myös kokemusta opinnäytetyöohjaamisesta. Häneltä sain paljon vinkkejä sekä ohjausta tähän opinnäytetyöhön. Hän osasi kertoa minkälaista materiaalia Yhdistysverkostosta löytyy ja mihin opinnäytetöihin minun kannattaa tutustua. Hän oli myös sitä mieltä, että vapaaehtoisia ei voi koskaan tukea
liikaa ja että koordinoinnin pitää olla selkeää, jolloin vapaaehtoinen tietää, mitä häneltä odotetaan. Usein vapaaehtoisella saattaa olla enemmän intoa kuin tietoa.
Sain käydä keskustelua myös Potilastukipiste Olkan työntekijän kanssa. Potilastukipistettä ylläpitää HUS ja EJY ry. Työntekijä kertoi heidän vapaaehtoistoiminnasta ja vapaaehtoisten vertaistoiminnasta. Vertaistoimintaa järjestetään joka toinen kuukausi. Vapaaehtoiset kokoontuvat yhteen vapaan juttelun merkeissä ja aina käydään kierros siitä, mitkä ovat olleet työn kohokohtia. Vertaistoiminnan aikana on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ongelmia, joita on työssään kohdannut. Jos toiminnalla on ollut joku tietty teema tai alustus, niin aiheet ovat tulleet vapaaehtoisilta. Toiminta on ollut suositumpaa kuin virkistyspäivät.
4.4 Muut havainnointitilanteet
Valikko-verkoston tapaamisissa olen saanut olla mukana kahdesti. Verkostossa pohditaan vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja saadaan vertaistukea muilta koordinaattoreilta (Kansalaisareena ry 2014). Useissa organisaatioissa tuntuu olevan resurssipulaa toiminnan kehittämiseen, kun suuriosa työajasta kuluu vapaaehtoisten koordinointiin ja niin sanottuun "hätätyöhön". Näin ainakin suuremmissa organisaatioissa, joissa vapaaehtoisia on todella paljon.
Kevään Valikko-tapaamisessa oli vieraana SOSTE ry:n kouluttaja Kiril Häyrinen, joka esitteli Virtaa vapaaehtoistoimintaan - koulutusmateriaalejaan ja herätti keskustelua ja pohdintaa vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta. Hän toi esille myös sen, että vaikka vapaaehtoisten sitouttamisen vaikeudesta yleisesti puhutaan paljon, niin usein syynä ei ole vapaaehtoisen motiivit, vaan yhdistyksen perus-imago. Vapaaehtoiset ovat valmiita sitoutumaan, jos järjestöjen toiminta on kiinnostavaa. Harva haluaa pyörittää pelkkää hallitusta. (Häyrinen 2015.)
Vanhan Sahan koulun tupatoiminnan suunnittelu- ja välipalavereissa sekä vapaaehtoisten työnohjauksessa olen saanut myös olla mukana. Kevään työnohjaukseen osallistui neljä vapaaehtoista sekä työntekijät. Nämä tilanteet ovat olleet hyödyllisiä havainnointitilanteita, joista on selvinnyt asioita, joita ei haastattelutilanteissa ole tullut esille. Tuon havaintojani enemmän esille kehittämisehdotuksieni kautta, sillä olisi epäeettistä tuoda tässä julki havaintoja, jotka liittyvät mm. suljettuun työnohjaustilanteeseen.
4.5 Muu aineisto
Olen saanut käyttää lähdemateriaalina Yhdistysverkoston omia kyselyjä ja kaikenlaista muutakin materiaalia, jota olen voinut hyödyntää. Vuonna 2010 tehtiin jäsenkysely, johon vastasivat silloiset Yhdistysverkoston jäsenet. Niitä oli tuolloin 14 yhdistystä. Vuoden 2013 jäsenkysely toteutettiin Yhdistysverkoston Internet-sivuston alla olevassa virtuaalisessa jäsenhuoneessa. Uusimmassa tämänvuotisessa jäsenkyselyssä sain itse olla
tekemässä yhteenvetoa. Vastauksia tuli yhteensä 27 kpl eli vastausprosentti oli yli 65 %. Myös vapaaehtoisille tehtiin tänä vuonna kysely, jota sain olla myös itse suunnittelemassa. Kyselyt eivät ole olleet samanmuotoisia, vaan ne on luotu vastaamaan sen hetkistä tarvetta. Yhteenvedot ovat kuitenkin tarkoitettu vain Yhdistysverkoston omaan käyttöön, joten en voi niitä tässä tuoda julki sen tarkemmin. Yleisesti olen kuitenkin nostanut esille kyselyistä nousevia asioita.
Kyselyjen mukaan yhdistykset tuntuvat tarvitsevan lisää aktiivitoimijoita. Suurin tarve aktiivitoimijoihin olisi ihan perus yhdistystoimintaan sekä hallituksiin. Yhdistysverkoston tukea kaivataan jäsenistönsä virkistäytymiseen ja koulutukseen. Yhdistysverkostolta on saatu tukea ja opastusta vapaaehtoistoimintaan sekä tietoa muista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Vastaajien mielestä Yhdistysverkoston tärkeimpänä tehtävänä
on antaa tukea, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta jäsenyhdistyksille. Vapaaehtoistoiminta on pääosin hyvin organisoitua ja vapaaehtoisilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteuttamistapaan. Vapaaehtoistoimintaan on myös tarpeeksi resursseja. Vapaaehtoistoiminta koetaan tärkeänä ja siitä saa itse iloa ja voimaa. Henkilökunta kannustaa ja antaa hyvää palautetta. Muiden vapaaehtoisten kanssa
on ollut pääosin mukavaa toimia yhdessä. Vapaaehtoistoiminta on vastannut odotuksia. Ilmapiiri koetaan hyväksi ja vapaaehtoisilla on ollut riittävästi yhteisiä tapaamisia ja virkistäytymistilaisuuksia. On annettu myös mahdollisuus kieltäytyä tehtävästä. Vertaistoiminta vapaaehtoisille ei herättänyt suurta kiinnostusta. (Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 2010, 2013, 2014 & 2015.)
4.6 Aineiston luotettavuus
Vierailuni eri organisaatioissa, Yhdistysverkoston omat materiaalit sekä haastatteluista ja keskusteluista esiin nousevat asiat ja havainnointini ovat yhdessä antaneet hyödyllistä tietoa vapaaehtoisten hyvinvoinnin tukemisesta monin eri näkökulmin. Pelkät haastattelut ja keskustelut tai pelkkä aikaisemman materiaalin läpikäyminen olisivat yksinään melko suppeita tiedonlähteitä, mutta yhdessä ne tukevat toisiaan ja tuovat myös luotettavuutta kehittämistyön tarpeelle.
Kyselyjen suhteen ymmärrän myös, että tämänkaltaisiin kyselyihin vastanneet ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä ja kehittämismyönteisiä ja toimintaa vierastavat eivät aina vaivaudu edes vastaamaan kyselyihin, jolloin vastauksetkin näkyvät positiivisemmassa valossa. Havainnointini onkin ollut osittain ristiriidassa muun saadun aineiston kanssa, mutta se on toisaalta ymmärrettävää, kun on tekemisissä niin monenlaisten ihmisten kanssa.
5 VERTAISTUKEA VAPAAEHTOISTYÖHÖN
Samalla kun työstin tätä opinnäytetyötä, olen myös suorittanut sosiaalisen vahvistamisen suuntautumisopintoihin liittyvää sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävää projektia. Kehittämistyössäni haluan yhdistää vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden ja korostaa vertaistuen
merkitystä vapaaehtoistyössä hyvinvoinnin edistäjänä. Vertaisuus perustuu saman kokeneiden ihmisten kohtaamiseen. Koska vapaaehtoistyötä tehdään Yhdistysverkoston toimintakentän sisällä monen pienemmän yhdistyksen kautta, niin kohtaamista muiden vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten kanssa tapahtuu selvästi vähemmän kuin suuremmissa organisaatioissa. Toisaalta vaikka Yhdistysverkoston omat vapaaehtoiset ovat tiiviimmin yhteyksissä keskenään, niin toimintaa tulisi aina kehittää niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin jäsenyhdistysten toimintaa.
Varsinkaan pienemmillä yhdistyksillä ei hyvinvoinnin tukemiseen pystytä panostamaan yhtä paljon.
Vertaistukitoimintaa on vapaaehtoisille tarjottu joissain organisaatioissa esimerkiksi nuorten parissa työskenteleville vapaaehtoisille ohjaajille, omaishoitajille tai muille hoitotyössä tai ohjaustehtävissä oleville vapaaehtoisille. En ole kuitenkaan aiemmin törmännyt missään vapaaehtoisille järjestettyyn vertaistukiryhmään, jossa erilaisissa työtehtävissä toimivat vapaaehtoiset voisivat jakaa kokemuksiaan, tukea toisiaan ja luoda sitä kautta yhteisöllisyyttä. Keskusteluni Potilastukipiste Olkan työntekijän kanssa toi tietooni heillä järjestettävän vertaistukitoiminnan omille
vapaaehtoisilleen. Idea on aikalailla samanlainen kuin mitä itselläni oli, mutta hänelläkään ei ollut toiminnasta sen enempää materiaalia, koska
tällaisesta toiminnasta ei tiedoteta yleisesti. Olen kehittämistyöni aikana saanut havaita, että tämänkaltaista toimintaa järjestetään muuallakin, mutta niistä ei löydy materiaalia, koska ryhmät halutaan pitää suljettuina. Nyt haluankin kehittää vapaaehtoistyössä käytettävää vertaistuellista toimintamallia ja tuoda sitä hiljaista tietoa näkyväksi tässä opinnäytetyössäni.
5.1 Verkostossa on voimaa -toiminta
Vertaistoiminnalla tarkoitetaan joko vapaamuotoisesti tai organisoidusti järjestäytynyttä keskinäistä apua ja tukea, jossa samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset pyrkivät yhdessä etsimään tukea tai selvittelemään tai ratkaisemaan erilaisia haastavia elämäntilanteita. (Kansalaisareena ry)
Toiminnan nimi "Verkostossa on voimaa" syntyi Yhdistysverkoston omasta tunnuslauseesta. Nimi kuvastaa hyvin myös vertaistukiverkostoa ja lisäksi tuttu nimi on helposti lähestyttävämpi.
Vapaaehtoistoiminnassa tärkeitä tekijöitä ovat keskinäinen vuorovaikutus ja vertaistuki ja yhteiset tapaamiset, jotka antavat tilaisuuden vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia ja tutustua muihin vastaavissa tehtävissä toimiviin. Vapaaehtoinen työskentelee usein yksin ja tapaamiset kollegoiden kanssa rajoittuvat satunnaisiin koulutus- tai virkistystilaisuuksiin. Työnohjausryhmä, jos sellaista on, on usein ainoa, säännöllisesti kokoontuva ja samat toimijat yhteen saattava foorumi. (Porkka 2009, 75.)
Lähtökohtana projektillani olisi nimenomaan vertaistuen mahdollistaminen. Vapaaehtoiset tutustuisivat paremmin toisiinsa, saisivat tukea ja kannustusta omaan työhönsä ja saisivat jakaa omia kokemuksiaan. Tarkoitus on myös Yhdistysverkoston arvojen ja toimintatarkoituksen mukaisesti uuden toiminnan avulla tiivistää yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa ja toteuttaa projektini niin, että se palvelisi myös heitä mahdollisimman hyvin.
Päätavoitteena Verkostossa on voimaa - toiminnalla, on vapaaehtoisten hyvinvoinnin tukeminen vertaistuen keinoin. Vertaistuen avulla vapaaehtoisten voimavaroja voidaan tukea, yhteisöllisyyttä lisätä, sosiaalisia suhteita rakentaa sekä myös konflikteja selvitellä rennossa ja
yhteisöllisessä ilmapiirissä.
Alatavoitteena on tiivistää yhteistyötä Yhdistysverkoston ja jäsenjärjestöjen välillä. Vertaistuen ohella vapaaehtoiset saavat tietoa muiden järjestöjen toiminnasta ja varmasti myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksista muissa järjestöissä. Toiminta synnyttäisi mahdollisesti uusia yhteistyön muotoja.
Projektini päätavoitteena on luoda valmis malli, Verkostossa on voimaa -toiminta, jota olisi helppo hyödyntää, käyttää ja mahdollisesti myös vakiinnuttaa Yhdistysverkoston toimintaan. Vertaistukiryhmät voivat käynnistyä ulkopuolisen ohjaajan toimesta ja jatkaa sen jälkeen toimintaa itsenäisesti (Mykkänen-Hänninen 2007, 27).
Ohjaajan tehtävänä on luoda rakenteet toiminnalle ja ohjata toimintaa niin, että ryhmän prosessi voi edetä turvallisesti ja hallitusti ja että uusien näkökulmien ja toimintamallien esille tuominen on mahdollista. Ohjaajan tehtävänä on myös pitää työskentely asetettujen tavoitteiden suuntaisena. (emt. 2007, 28.)
Ryhmän olisi tarkoitus jatkaa toimintaa ilman vertaistukiohjaajaa. Itse koen roolini enemmänkin ryhmän käynnistäjänä, kuten oma-apuryhmissä. Hyvä käynnistäjä mm. kykenee luomaan kodikkaan ilmapiirin ja pystyy jättämään vastuun pois itseltään. Aito vertaistuki mahdollistuu paremmin ilman ohjaajaa, sillä tällöin ihmiset tukevat tasapuolisesti toisiaan ja toiminta lähtee ryhmästä itsestään. (Kärkkäinen & Nylund 1996, 8, 44.)
5.2 Toiminnan aloittaminen
Kehittämistyöstäni tiedotin tammikuun alussa Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston Internet-sivustolla. Projektisuunnitelmani sain valmiiksi tammikuun aikana, jonka lähetin luettavaksi tilaajalle sekä opintojeni ohjaajalle. Helmikuun kuukausikirjeeseen laitoin hieman lisää informaatiota kohderyhmälle ja pyysin kehittämisideoita. Helmikuussa aloin myös kokoamaan kansiota, mikä toimisi konkreettisena tietolähteenä ja valmiiksi
suunniteltuina raameina toiminnalle. Viimeistelin mainoksen, kun sain päivän sovittua. Helmikuussa lähti jäsenkirje jäsenyhdistyksille ja siinä tiedotin toiminnan alkamisesta. Maaliskuun kuukausikirjeeseen tuli myös tietoa toiminnasta. Mainoksia tulostin näkyville vanhan Sahan koululle sekä vein mukanani kun vierailin seurakunnassa.
Verkostossa on voimaa - toiminnan aloitin vanhan Sahan koululla 12.3.2015 klo 14. Olin varannut toiminnalle aikaa kaksi tuntia ja suunnitellut rakenteen niin, että esittelin ensin toiminnan idean ja periaatteet. Olin varautunut pitämään kaksi toiminnallisempaa harjoitusta ja niiden lisäksi tilaa vapaalle keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle.
Seuraavan Verkostossa on voimaa - iltapäivän olen järjestänyt toukokuun alkuun, josta olen tiedottanut huhti- (ja toukokuun kk-kirjeessä). Sitä ennen olen vielä innostanut lisää ihmisiä mukaan toimintaan ja sen suunnitteluun. (Opinnäytetyöni valmistuu ennen toukokuuta, joten projektin onnistumista pystyn arvioimaan vain Maaliskuun toiminnan perusteella.)
5.3 Kansio toiminnan tueksi
Konkreettisena tuotoksena kokosin toimintaa varten kansion, joka sisältää valmiita työkaluja ja keskustelunaiheita, joita voisi myöhemmin hyödyntää ja saada toimintaa jatkumaan. Tavoitteena olisi tietysti saada toiminta vakiinnutettua. Vaikka toivonkin, että ryhmän toiminta
muotoutuu ryhmän omien toiveiden mukaan, niin en halunnut luoda myöskään paineita vapaaehtoisille, vaan halusin luoda helpon ja valmiin paketin, josta olisi helppo lähteä liikkeelle ja josta koettaisiin olevan hyötyä. Pyrin toteuttamaan kehittämistyöni niin, ettei se vaadi työntekijäresursseja ollenkaan.
Kansio sisältää Verkostossa on voimaa - toiminnan tarkoituksen ja periaatteet. Lisäksi siinä on mallinnettava runko noin kahden tunnin toiminnalle sekä ohjeita toiminnan järjestämiseksi. Toimintaa varten on kansioon lisätty toiminnallisia harjoitteita sekä keskusteluaiheita, joita on helppo hyödyntää. Toiminnallisiin harjoituksiin sain hyviä ideoita Aallon (2004) Ryppäästä ryhmäksi teoksesta. Kansioon on tarkoituksella jätetty myös
tilaa vapaaehtoisten omille ideoille ja/tai esitteille tms. Palauteosio on myös, jotta toimintaa voidaan jatkossakin arvioida.