Yhteisöanalyysi Sälinkäästä

YHTEISÖT JA YHTEISÖTYÖ

JOHDANTO

Yhteisöt ja yhteisötyö kurssimme teematehtävä kuvaa omaa asuinaluettani Sälinkäätä yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kurssimme on osa Sosiaalisen vahvistamisen suuntautumisopintoja. Tätä yhteisöanalyysiä varten olen haastatellut erilaisia, eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä sekä myös muutamia erittäin aktiivisia toimijoita kylällämme. Haastattelut olen toteuttanut kyselylomakkeilla, kasvotusten sekä myös vierailemalla muutamissa keskeisissä kohteissa. Lisäksi olen tehnyt omia havaintoja aiheeseen liittyen.

Sälinkää on rauhallinen maalaiskylä, jossa kyläläiset ovat aktiivisia ja uusia lapsiperheitä tulee jatkuvasti lisää. Kuitenkin yhteisöllisyys on ehkä vaarassa kadota juurikin kovan muuttoliikkeen takia. Ennen vanhaan kaikki kylällä tunsivat toisensa, mutta nyt ajat ovat muuttuneet ja nuorempien odotetaan pitävän yllä kylän aktiivista ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Toisaalta iäkkäämmät aktiivitoimijat jyräävät edelleen, eikä ehkä kaipaa uusia ideoita vastamuuttajilta.  Tällaisen haasteen edessä ovat varmasti monet pienet kylät, jotka edelleen ovat elinvoimaisia ja kiinnostavat uusia muuttajia.

Analyysissäni pohdin uusien sekä vanhojen toimijoiden mahdollisuuksia kehittää kyläämme, niin että yhteisöllisyys ja hyvä vuorovaikutus toimivat kaikkien kyläläisten välillä. Keskityn analyysissäni myös kuvaamaan hyvinvointia edistäviä tekijöitä Sälinkäällä sekä tarkastelemaan niitä sosiaalisia ongelmia, joita haastattelujen pohjalta tulee esille.   

1 SÄLINKÄÄ

Mäntsälän keskustasta n. 10 km päässä sijaitsee vireä Sälinkään kylä, jonka keskellä komeilee Kilpijärvi. Pääasiassa alue on ollut haja-asutusaluetta. Kylän pienessä keskustassa sijaitsee mm. koulu, kauppa ja ravintola-majatalo. Alueella on useita vanhoja maatiloja ja paljon peltomaisemaa, mutta myös uusia omakotitaloja tulee jatkuvasti lisää. Kylä on rauhallinen hyvin perinteinen maalaiskylä, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja uteliaita.  Keskustaa koristaa mm. iso kyltti, jossa lukee "Vuoden uusimaalainen kylä 2008". Parhaiten Sälinkää ehkä tunnetaan joka
syksy pidettävistä Torpparihulinoista. Nykyään Sälinkää on tullut hyvin tutuksi myös motoristeille, koska Sälinkään paikallinen ravintola on heidän
keskuudessaan suosittu ja siellä myös järjestetään erilaisia moottoripyöräilytapahtumia. Hyvät moottoripyöräilyreitit halkovat Sälinkäätä.

1.1. Väestörakenne

Hyvin ajankohtaista tietoa Sälinkään asukasluvusta oli vaikea löytää, mutta vuoden 2013 erään lehtiartikkelin mukaan Sälinkäällä asuu 902 täysi-ikäistä asukasta, eli kun lisää alle 18-vuotiaat siihen, niin asukasluku kasvaa vielä jonkin verran. Vaalikoneen mukaan miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Ikäjakauma oli vuonna 2009 hyvin tasapuolinen. 0-19-vuotiaita oli 28 %. 20 -44-vuotiaita oli 28 %. 45 -64-vuotiaita oli 29 % ja yli 64-vuotiaita oli 15 %. (Mäntsälän kunta 2009, Vaalikone 2011, Mäntsälän uutiset 2013.)

Työttömyysaste Sälinkäällä on 6,7 %. Eläkeläisten osuus on 20,7 %. Vähintään keskitason tutkinto on 62,5 % :lla asukkaista. Vieraskielisten osuus on 1 %. Vähintään yksi maksuhäiriö on 7,9 %:lla mikä on suurin prosenttiosuus koko Mäntsälään verrattuna. (Mäntsälän uutiset 2013.)

Viimeisten viiden vuoden aikana muuttoliike on noussut ja väestön kasvu lisääntynyt. Uusia lapsiperheitä on tullut paljon lisää ja muuttoliike varmasti jatkuu samankaltaisena.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kävi äänestämässä 826 sälinkääläistä äänestäjää. Suurimman kannatuksen Sälinkäällä saivat Perussuomalaiset ja vain 2 % jäljessä tuli Suomen Keskustan puolue. Kaikki puolueet kuitenkin saivat kannatusta edes hieman ja Sälinkään ravintolassa tekemässäni pikagallupissa puolueiden kannatuksesta, yksikään puolue ei noussut yli muiden. 

1.2. Sälinkään historia

Sälinkään historia ylettyy kauas keskiajalle asti. Vanhin tieto Sälinkään kylästä löytyy vuodelta 1458, jolloin käräjillä määriteltiin sen rajoja Mäntsälän ja Kaukalammin suuntaan. Torpparilaitoksella ja torppareilla on merkittävä asema Sälinkään kylän historiassa. Aikanaan Sälinkää oli yksi Suomen suurimmista torpparikylistä. Edelleenkin Sälinkäällä asuu monia torppareiden jälkeläisiä. Sälinkään Perinneseurankin jäsenistä monet ovat
torppareiden jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Oman osuutensa Sälinkään rikkaaseen kulttuuriperintöön ovat tuoneet myös monet Karjalasta muuttaneet siirtolaisperheet. (Sälinkään Perinneseura ry, Sälinkään Kartanoseura ry.)

2 PALVELUT SÄLINKÄÄLLÄ

Tutustumalla kylään tarkemmin ja havainnoimalla yhteisöä, huomasin selkeämmin, mitä kaikkia palveluja Sälinkäällä on ja yllätyinkin usein positiivisesti kun en kaikkea ollut neljän vuoden asumisen aikana havainnut. Kylässä on sekä julkisia, yksityisiä sekä kolmannen sektorin palveluita ja yrityksiä useita.

2.1. Julkiset palvelut

Julkisiin palveluihin Sälinkäällä kuuluu Sälinkään koulu sekä esikoulu. Sälinkään koulu on yli 100 vuotta vanha ja siinä ovat alaluokat kuudenteen luokkaan asti. Mäntsälän kunnalla on jo tehty suunnitelmia koulun laajentamista varten. Lähikylien kouluja on lakkautettu ja se on kasvattanut koulun oppilasmäärää. Tällä hetkellä koulussa opiskelee 87 oppilasta.

Esikoulu on heti koulun vieressä ja siellä pääsin vierailemaan ja pitämään pienen teematunnin oppilaille. Halusin tätä analyysiäni varten saada myös lasten mielipiteitä heidän omasta asuinalueestaan. Lapsia on kuitenkin haastavampaa haastatella, joten halusin siihen rinnalle myös jotain toiminnallista, jonka lomassa voisin myös kysellä muutamia kysymyksiä. Mäntsälän kunnan turvallisuus aiheinen piirrustuskilpailu oli samaan aikaan käynnissä, joten otin tehtäväkseni ohjata esikoululaisille piirrustuskilpailun. Kilpailu oli minulle ennestään tuttu myös työharjoittelun kautta, jota olen tässä samalla suorittanut ja se sopi myös hyvin teemaan, koska ideana oli piirtää kuva liittyen turvallisuuteen omalla asuinalueella. Samalla kun lapset piirsivät, minun oli helppo kulkea ympäri luokkahuonetta kyselemässä lapsilta muutamia kysymyksiä, joista kerron tarkemmin myöhemmin. Lapsia esikoulussa on 16.

Postin kirjelaatikko löytyy. Julkinen liikenne on vähäistä Sälinkäällä. Linja-autolla pääsee vain arkisin. Mäntsälän suuntaan pääsee 7 kertaa päivän aikana. Riihimäen ja Hyvinkään suuntaan molempiin pääsee vain 3 kertaa päivän aikana.

2.2. Yksityiset palveluntuottajat ja yritykset

Esikoulun vieressä entisissä terveystalon tiloissa toimii ryhmäperhepäivähoitokoti, tuttavallisemmin ryhmis. Ryhmis ei ole perinteinen perhepäivähoitopaikka, sillä sen omistaa ulkopaikkakuntalainen sosiaalialan yritys ja lastenhoitajat, jotka eivät myöskään asu Sälinkäällä, ovat yrityksen palkkalistoilla. Kuitenkaan yritys ei ole halunnut tehdä siitä päiväkotia, vaan toiminta on pysynyt omistajanvaihdoksesta huolimatta hyvin perhekeskeisenä ja pienimuotoisena. Mielestäni tämä on hyvä juttu ja omat lapseni ovat viihtyneet siellä hyvin. Ryhmiksen ilmoitustaululle olen myös jättänyt kyselylomakkeita analyysiäni varten ja myös palautuskuoren niitä varten. Kaikki Ryhmiksen asiakkaat ovat Sälinkäältä tai lähikylistä.

Toinen paikka, jossa vierailin ja sain omistajaa sekä asiakkaita haastatella oli paikallinen ravintola-majatalo. Nykyinen ravintola sai uudet omistajansa noin viisi vuotta sitten ja on kasvattanut siitä lähtien huimasti suosiotaan. Ravintolaa ja sen yhteydessä olevaa majataloa pyörittää pariskunta, eikä heillä ole muita työntekijöitä. Ravintola on omistajan mukaan perinteinen kylä-baari, jonne kaikki ovat tervetulleita. Ikäraja on 18. Karaokeen on panostettu ja kesäaikaan erityisesti  motoristeihin. Paikkaa onkin tarkoituksellisesti juuri heille identifoitu. Sälinkää on suosittujen
moottoripyöräilyreittien varrella ja heille järjestetään ravintolassa omia tapahtumia ja kokoontumisia. Omistajalla itsellään on samaa harrastuneisuutta. Asiakaskuntaa on laidasta laitaan, kuten kyläbaareissa yleensäkin. Kaikki ovat tervetulleita. Toiset tulevat juhlimaan ja laulamaan karaokea, kun taas toiset kaipaavat vain paikkaa, jossa saa olla hetken itsekseen omassa rauhassa. Useimmat tulevat hyvän seuran ja myös omistajien takia. Gallupiin osallistujien ikähaarukka oli 18-50+. Suurin osa oli sälinkääläisiä työssäkäyviä ja lapsettomia ihmisiä.
Lapsettomuudella tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että mahdolliset lapset ovat saattaneet jo muuttaa pois kotoa tai niitä ei vielä ole. 

Ravintola on monien mielestä kylän keskus ja ainoa paikka, jossa voi tavata ihmisiä. Kuitenkin asiakaskunta koostuu suurimmaksi osaksi Sälinkään ulkopuolelta tulevista, mikä kertoo Ravintolan suuresta suosiosta. Ravintolayrittäjällä on lisäksi oma huutokauppayritys ja kuljetusyritys sekä muutaman vuoden ravintolan yhteydessä toimi myös kangasliike.

Ravintolan omistajapariskuntaa on haastatteluissani kehuttu kylän innostajiksi ja kehittäjiksi. Heidän tiloissaan pidetään paljon myös yksityistilaisuuksia ja iäkkäämpien kyläläisten kyläkahvilaa. Yhteistyökumppaneina heillä on paljon kylän muita toimijoita ja yhteistyö on ollut omistajan mukaan antoisaa ja hyödyllistä koko kyläyhteisölle.

Sälinkään konepaja on kylän suurin työllistäjä. Yritys on toiminut yli 60 vuoden ajan ja jotkut ovat koko ikänsä siellä työskennelleet. Useimmat työntekijöistä asuvat Sälinkäällä, kuten myös aviomieheni, joka on toimihenkilönä varaston puolella. Tällä hetkellä yritys on kuitenkin monien taloudellisten haasteiden edessä ja lomautuksia on jo suurimmalla osalla työntekijöillä. Yleinen usko on, että yritys menee kokonaan nurin, mikä tietää työttömyyttä monille Sälinkääläisille.

Kyläkauppa on lähes aina auki ja siitä saa kaiken tarpeellisen. Muitakin yrityksiä Sälinkäällä on yllättävän paljonkin, mutta ne eivät juurikaan näy kyläläisille. Paljon on pienyrityksiä, jotka toimivat omistajien kotoa käsin. Vanha mylly on myös edelleen käytössä ja sieltä saa ostettua leipää ja matkamuistoja satunnaisesti kun omistaja on paikalla.

2.3. Yhdistystoiminta

Kisa-Toverit on yksi vanhimmista yhdistyksistä Sälinkäällä. Se on perustettu vuonna 1929. Kisa-Toverit on urheiluseura, joka järjestää liikuntaa ja liikuntatapahtumia kaikille kyläläisille. Tällä hetkellä sählyn peluu mahdollisuuksia on tarjolla alakouluikäisistä aikuisille ja sitä pienemmille on tarkoitettu perheliikkis.

VPK on toiminut vuodesta 1949. Palotallia on viime vuonna hieman laajennettu ja toiminta on edelleen aktiivista. Kuitenkaan nuoriso-osastoa ei ole ollut enää pitkään aikaan, vaan toiminnasta vastaa n. 8 aktiivista miestä. Pelastus- ja työtehtäviä tulee vuodessa n. 30.

Sälinkään Kartanoseura vastaa Sälinkään kartanon toiminnasta. Sälinkään kartano luovutettiin kylän omaan käyttöön vuonna 1978 ja sitä ennen Kartanolla onkin ollut värikäs historia ja monia omistajia. Se on toiminut myös mm. lastenkotina. Nykyään Sälinkään kartano on suosittu tilausravintola ja juhlapaikka ja kartanon piha-alueilla järjestetään paljon kylän omia tapahtumia. Kartanoseuran yhtenä päätehtävänään on huolehtia kartanon kunnosta. Kartanoseuran alaisuudessa toimii myös kylätoimintaryhmä, joka huolehtii mm.  järvestämme sekä uima- ja
venerannastamme kartanon korjaustöiden lisäksi.

Sälinkään Perinneseura sai alkunsa vuonna 1996 järjestämällä kylämme ensimmäiset Torpparihulinat, joissa vanhat maanviljelys- ja käsityöläisperinteet on haluttu nostaa esille. Perinneseura järjestää joka vuosi tämän kylämme suurimman tapahtuman.

Sälinkään koulun yhteydessä toimii aktiivinen Vanhempaintoimikunta, joka pyrkii edistämään kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta järjestämällä koulutyön ohelle toimintaa ja tapahtumia sekä tuomalla vanhempien näkemyksiä koulun opetus- ja kasvatustyöhön.

Mäntsälän seurakunta järjestää myös Sälinkäällä kerhotoimintaa lapsille ja perheille Sälinkään kartanolla. Muita keskeisiä paikkoja Sälinkäällä on Rientola, jossa Kisa-Tovereiden lisäksi ainakin Mäntsälän Demareilla sekä Mäntsälän Tanhuajilla on toimintaa. Usein myös koulun liikuntatunteja pidetään Rientolassa, jonne koululta on matkaa n. 1 km. Yleinen urheilukenttä on olemassa myös ja kirjastoauto käy kahden viikon välein Sälinkään keskustassa ja koulussa erikseen. 

3 TIEDON KERUU MENETELMÄT

Mainitsin jo aiemmin vierrailleeni muutamissa paikoissa ja pääsin haastattelemaan niin esikoululaisia kuin paikallisen ravintolan omistajaa sekä asiakkaita. Haastatteluita toteutin myös mieheni työpaikalla, omassa naapurustossamme sekä muutamien tuttavien kanssa. Kyselylomakkeita jaoin myös kaikille haastatteluihin osallistuneille sekä annoin esikoululaisille kotiin mukaan vietäväksi. Ravintolan asiakkaille toteutin myös gallupin, johon saivat osallistua myös muualla kuin Sälinkäällä asuvat. Myös yhdestä Internetin keskustelufoorumista löysin mielipiteitä Sälinkäästä.

Haastatteluiden ja kyselyiden tarkoituksena oli kerätä tietoa ja mielipiteitä monenlaisilta ja eri elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä, jotta saisin laajemman kuvan alueen yleisestä hyvinvoinnista. Kaikki haastattelut ja kyselyt suoritin ilman, että vastaajien nimiä tai muita henkilötietoja tulisi esille.

3.1. Vierailut

Esikoulussa vieraillessani sain mahdollisuuden kuulla lasten mielipiteitä asuinalueestamme. Lapsille en ollut miettinyt kuin muutaman kysymyksen asuinympäristön viihtyvyydestä ja heidän omista harrastuksistaan. En halunnut esittää liian vaikeita kysymyksiä tai kysymyksiä, jotka eivät kosketa
heidän kokemusmaailmaansa.

Ravintolassa vierailin yhtenä perjantai-iltana, jolloin oletin väkeä olevan mahdollisimman paljon. Pyysin ravintolan omistajalta luvan haastatella asiakkaita ja sovin hänen itsensä kanssa haastattelun seuraavalle päivälle. Ravintolan asiakkailta kyselin kaiken muun ohessa myös paljon ravintolaan liittyviä kysymyksiä ja keräilin samalla palautetta ravintolan omistajalle liittyen ravintolan imagoon ja ilmapiiriin. Toteutin myös gallupin, jossa kyselin asiakkaiden taustoja kuvatakseni tyypillistä ravintola-asiakasta ko. Ravintolassa. Asiakkaita ravintolassa oli illan aikana n. 30, mutta en ajanpuutteen takia saanut kuin noin puolet heistä osallistumaan haastatteluihin ja gallupiin. Ravintolan omistajalta kyselin ravintolan vaikutuksesta kylän yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen sekä ilmapiiriin.

3.2. Haastattelut

Haastatteluiden pohjana käytin yleensä tekemääni kyselylomaketta ja yritn päästä syvemmälle aiheissa. Ihmisten elämäntilanteesta riippuen kysyin asuinalueestamme joko perheiden, nuorten, lasten tai yksineläjien näkökulmasta. Haastateltavien joukossa oli vain muutama, joka pystyi vastaamaan nuoriin liittyviin kysymyksiin.

3.3. Kyselylomakkeet

Kyselylomakkeita palautti vain n. 15 henkilöä, mutta kysymykset koski aina koko taloutta. En myöskään kovin aktiivisesti lähtenyt jakamaan lomakkeita muuten kuin vierailujeni ja haastattelujeni kautta. Halusin tehdä kyselyyn vastaamisen ja palauttamisen mahdollisimman helpoksi ja vapaaehtoiseksi.

Kyselyn vastaajat ovat asuneet Sälinkäällä 3 vuodesta ylöspäin. Neljässä taloudessa asuu syntyperäinen sälinkääläinen. Seitsemässä taloudessa on henkilö, joka työskentelee tai on työskennellyt Sälinkäällä. Vastaajat nimeävät käyttämikseen palveluiksi Sälinkäällä kaupan, ravintolan, koulun, päivähoidon, parturin, VPK:n, konepajan, sahan, seurakunnan kerhot, Kisa-Toverit, vanhempaintoimikunnan ja kylätapahtumat. Vapaaehtoistyötä vastaajat tekevät VPK:lla, vanhempaintoimikunnassa, Kartanoseuralla ja jäärata-ajojen järjestämisessä. Harrastuksia, joita vastaajilla on Sälinkäällä, ovat Kartanoseura, seurakunnan kerhot, Kisa-Toverit, VPK, Jäärata-ajot, lenkkeily, hiihto, kynttilä-kotikutsut, tanhu ja talkootyöt.

4 YLEINEN IMAGO

Sälinkään maine on varmasti hyvin samankaltainen kuin millä tahansa muulla pienellä ja aktiivisella maalaiskylällä. Jos kysytään täysin ulkopuolisilta, niin kukaan ei ole koskaan kuullutkaan Sälinkäästä.

Paikalliset kuvaavat Sälinkäätä  rauhalliseksi "lintukodoksi", jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja lapset kasvatetaan kohteliaiksi, mutta jossa myös helposti juoruillaan ja ollaan  sisäänpäinkääntyviä. Itse olen saanut Sälinkäästä neljän vuoden aikana käsityksen uteliaasta ja juoruilevasta, mutta
myös hyvin toimeliaasta ja turvallisesta yhteisöstä.

Suurimmaksi osaksi kaikki ovat kuitenkin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa, eivätkä ole suunnitelleet poismuuttoa. Aktiivinen kylätoiminta on yksi asia, mistä Sälinkäätä kehutaan.

Liikuntaesteettömyyteen on vaikea ottaa kantaa, koska en ole ikinä Sälinkäällä nähnyt yhtään pyörätuolia käyttävää ihmistä. Ainoat yleiset palvelut Sälinkäällä ovat ravintola ja kauppa ja niihin ainakin pääsee myös pyörätuolilla. Koulusta en osaa sanoa, mutta harvemmin tällaiselle kylälle muuttaa perheitä, joissa on liikuntaesteellisiä lapsia.

Sälinkäätä voisi kuvailla myös hyvin autoilevaksi kyläksi. Lähes jokaisella on vähintään yksi auto pihassa ja kylällä on muutenkin runsaasti autoharrastajia ja moottoriurheilun ystäviä.

5 SOSIAALISET ONGELMAT

Sosiaalisetverkostot edistävät hyvinvointia ja lisäävät luottamusta. Jos kuitenkin verkostoissa piilee ongelmia, voi yhteisöistä muodostua voimavarojen lähteiden sijaan tukahduttavia yhteenliittymiä. (Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? 2008, 11.)

Työttömyys ja yksinäisyys olivat kaksi pääteemaa, jotka nousivat esille haastatteluiden ja kyselylomakkeiden kautta. Tällä hetkellä Sälinkäällä ei ole avoimia työpaikkoja. Työmatkat koetaan työttömyyden lisäksi myös ongelmana, koska ne vievät niin suuren osan vapaa-ajasta. Työttömyys voisi lisäksi olla yksi syy, miksi Sälinkäällä on koko Mäntsälään verrattuna eniten maksuhäiriöitä.

Yksinäisyyttä kokevat helposti uudet kyläläiset, jotka eivät ole päässeet tutustumaan muihin kyläläisiin. Henkilökohtaisesti voin todeta, että kun tänne muutin, kylä vaikutti hyvin kuolleelta ja ihmisiä ei näkynyt missään. Vasta kun pääsee tutustumaan ihmisiin ja kylän erilaisiin toimintoihin, huomaa kylässä piilevän monia vaikuttamisen ja yhteisöllisyyden kanavia. Pitkät välimatkat naapureihin ja kylän keskustaan toki lisää myös yksinäisyyden tunnetta. Eniten yksinäisyyttä tuntevat pienten lasten vanhemmat, joille vertaistuki merkitsee yleensä hyvin paljon.

Osallistuminen vahvistaa aitoja ihmisyyden arvoja. Jos alueen yhteisöllisyyttä ei kehitetä, se vähentää elämän rikkautta ja kaventaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Kehittymättömyys turhauttaa ja lannistaa yksilötasolla, mutta pahimmillaan koko yhteisöä. (Hautamäki, Lehtonen, Sihvola, Tuomi, Vaaranen & Veijola, 2005, 55.)

Pitkät välimatkat ovat uhkana myös nuorten syrjäytymiselle. Ystävien luona vierailuun vaikuttaa paljon sää ja vanhemmilta saatu kyyditys. Spontaani tekeminen on lähes olematonta, kun välimatkat ovat pitkiä. Internet ottaa enemmän tilaa kontaktien luomiseen, koska se mielletään niin paljon helpommaksi vaihtoehdoksi. Ja koskayleistä kokoontumispaikkaa ei nuorilla ole, he jäävät mieluummin kotiin.

Aktiivisten ja harrastajanuorten vanhemmille taas ongelmaksi muodostuu jatkuva autoilu paikasta toiseen. Nuorille ei löydy juurikaan Sälinkäältä harrastuksia, joten he suuntaavat Mäntsälän keskustaan, jonne taas ei linja-autot kulje kovin usein.

Yhdeksi uhkatekijäksi voisi nostaa myös yleisen sallivuuden rattijuopumukseen. Nyt en lähde syyllistämään paikallista ravintolaa, jonne tullaan pitkienkin matkojen päästä, vaan enemmänkin kylän autoilukulttuuria ylipäätään ja piittaamattomuutta asiaan. Naapurisuhteita ei haluta menettää soittamalla poliiseja paikalle. He, jotka sortuvat rattijuopumukseen, tekevät sitä muulloinkin kuin ravintolan aukioloaikaan.

6 KEHITTÄMISKOHTEET

Kehittäminen on olennainen osa, mitä tahansa työtä ja toimintaa ajatellen. Asuinalueen kehittämistä voidaan tarkastella monelta eri kantilta. Pureudutaanko asuinalueen palveluihin vai sosiaalisiin suhteisiin vai voisiko niitä mahdollisesti yhdistää.

6.1. Palvelut

Sälinkään palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Tärkeänä pidetään omaa koulua ja lähikauppaa. Tyytymättömyyttä herättää kulkuväylät sekä kulkuyhteydet. Kävely/pyörätie ja katuvalaisimet sijaitsevat ainoastaan n. kilometrin säteellä kahteen eri suuntaan Sälinkään keskustasta. Koko muu Sälinkää on vailla valoa ja lenkkeilymahdollisuuksia. Koulumatkat koetaan hyvin vaarallisiksi tämän takia ja joillain alueilla 1.-2. luokkalaiset saavatkin koulukyydin, vaikka matkaa koululle ei todellisuudessa ole montaa kilometriä. Kevyenliikenteen väylistä onkin tehty aloite kunnanvaltuustoon, mutta sen käsittelyä on jatkuvasti siirretty eteenpäin.

Konkreettisista palveluista kaivataan Sälinkäälle myös pankkiautomaattia ja pikaruokapaikkaa. Ravintolan sulkemisajan jälkeen moni käy lenkin Mäntsälän keskustassa, kun nälkä yllättää. Leikkikenttä olisi hyvä matalan kynnyksen kohtaamispaikka pienten lasten äideille. Jotkut vierastavat seurakunnan järjestämää toimintaa ja toiset taas eivät tahdo maksaa pieniäkään yhdistysten jäsenmaksuja.

Muuten Sälinkäällä kaivataan lisää kylätapahtumia. Uskoisin, että tällä tarkoitetaan nimenomaan matalankynnyksen osallistumismahdollisuuksia uusille tulokkaille, joiden ei ole helppo päästä sisään yhteisöön ja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan ylipäätään muihin kyläläisiin.

Yhteisöön pääseminen vaatii jäseneltään aina työstämisprosessin oman itsensä ja yhteisön välisen suhteen löytämiseksi. Asuinalue yhteisöissä rajojen vetäminen on varmasti helpompaa kuin oikeissa yhteisöissä. Sinulla on mahdollisuus valita, miten paljon olet mukana ja missä kylän toiminnassa. Siinä on ikävä mahdollisuus myös jäädä vahingossa kokonaan yhteisön ulkopuolelle, jos tarjolla ei ole yhtään ns. helppoja reittejä
sisälle, joita kylän yhteiset tapahtumat esimerkiski voisivat olla. Yhteisölliset suhteet luodaan vuoropuheluina toisten kanssa, mutta nekin yritykset voidaan valitettavasti joskus torjua. (Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? 2008, 269.) 

6.2. Sosiaalinen vahvistaminen

Itse vahvistaisin kylämme yhteisöllisyyttä kartoittamalla kimppakyytimahdollisuuksia. Oma auto on välttämättömyys monelle, koska siellä saattaa olla työvälineitä ja lasten turvaistuimia tms., mutta uskoisin, että kimppakyydit myös toisi helpostusta arkeen ihan taloudellisestikin sekä vahvistaisi yhteisömme siteitä. Haastattelujen pohjalta uskoisin, että tällaiselle olisi myös kysyntää ja tarvetta.

Työttömyyteen toisi helpotusta kasvava yritystoiminta. Sälinkää on kasvava kylä ja yrittäminen kannattavaa. Monet haluaisivat työpaikkansa läheltä kotia. Se, että yksi yritys on kaatumaisillaan, ei tarkoita, ettei toinen yritys aivan muulta alalta voisi olla hyvinkin kannattava. Jos tänne perustettaisiin vaikka jonkinlainen hoivakoti, mitä yksi kyselyyn vastanneista ehdotti, sinne tarvittaisiin huomattava määrä esim. hoito- ja keittiöhenkilökuntaa.

Voisi sanoa, että työelämän tulevaisuus on nyt puntarissa Sälinkäällä. Meillä on heikko kyky olla innokkaita, ottaa riskejä, olla yritteliäitä ja ottaa muut mukaan kasvuun. Emme anna helposti virheitä anteeksi itsellemme. Nyt olisikin mahdollisuus kumota tämä teoria. (Hautamäki ym, 2005, 129.)

Nuorisotila, tai muu vastaava paikka, jossa nuoret voisivat kokoontua olisi tärkeää kylälle saada, etenkin kun lapsiperheitä muuttaa koko ajan lisää ja lapsista kasvaa pian nuoria. Toinen vaihtoehto olisi joku harrastusmahdollisuus nuorille, kun sellaistakaan ei juuri ole, mistä nuoret todella kiinnostuisivat. Yhtälailla myös vanhuksille kaivattaisiin lisää harrastusmahdollisuuksia. Moottoriurheilun ystäville harrastekenttä on käsittääkseni aika hajanainen ja kukin harrastelee lähinnä itsekseen, joten heillekin voisi hyvin kehitellä yhteistä toimintaa rakkaan harrastuksensa pariin. 

Rattijuopumusuhka voitetaan vain asenteiden muutoksella ja siihen olisi syytä panostaa nyt, kun pieniä lapsia muuttaa paljon alueelle. Tässä voisi olla käänteentekevässä asemassa juuri uudet tulokkaat, joiden yleensä on vaikeampi saada ääntänsä kuuluviin vanhan ja juurtuneen yhteisön sisällä, mutta jotka voisivat yhdessä liittoutua ja tuoda muutosta tähän. Lastensa turvallisuus on kuitenkin heillä kaikilla se yhteinen tavoite.

Ravintolan omistajat vakuuttavat, ettei heidän toiminnassaan esiinny häiriökäyttäytymisiä alueella. Suurin syy on omistajien persoona ja kuri, kuten he itse sen määrittelivät. Asiakkaat kunnioittavat kuria ja tietävät, miten pitää käyttäytyä. Kuskeille tarjotaan ilmaiset juomat, mikä madaltaa kynnystä tulla selvinpäin. Paikallisen taksin kanssa tehdään yhteistyötä ja asiakkaat pitävät siitä, että pääsevät tutussa kyydissä kotiin. Omistajapariskunta on ollut myös yhdessä kylän myllärin kanssa järjestämässä kesätoria, joka toimii kyläläisten omana kohtauspaikkana kesäisin
joka viikko.

6.3. Ehkäisevän työn näkökulma

Vaikka ravintolan omistajat ovat hyvin aktiivisia ja "kylän innostajia", he voivat toisaalta myös olla luomassa vääränlaista imagoa Sälinkäälle. Ravintolan asiakkaat kuvaavat ravintolaa ainoaksi kohtauspaikaksi ja elämäntuojaksi Sälinkäällä. Paljon on kuitenkin kyläläisiä, jotka vierastavat baariympäristöä ja toivovat enemmän päihteetöntä toimintaa kylään. Nyt alkaa näyttää siltä, että kylän muut aktiivitoimijat jäävät ravintoloitsijan varjoon. Tämä taas on erittäin huono asia ehkäiseväntyön näkökulmasta. Jos tämän päivän lapset näkevät vanhempiensa saavan elämänilonsa ja voimavaransa baariympäristöstä, he alkavat tätä käsitystä itsekin ihannoimaan. Pienen kyläyhteisön haasteena on juuri vähäiset osallistumisen mahdollisuudet. Lapset ja nuoret ottavat joko mallia vanhemmistaan tai eivät yksinkertaisesti löydä muita voimavaroja elämäänsä.

Yhdistysten olisikin nyt syytä vielä enemmän syventää yhteistyökuvioitaan ja taistella yhteisen hyvän puolesta sekä ennaltaehkäisevän työn puolesta. Kuten yhteisöissä ylipäätään, ei ole tarkoitus liikaa keskittyä omiin vahvuuksiin, vaan tukea muita ja yhdistää voimavarat yhteisöllisyyden kasvattamiseksi. Näkisin itse hyvinkin mahdollisena eri yhdistysten laativan kumppanuussopimuksia, vaikka en itse tällä hetkellä yhdistysten toiminnassa olekaan mukana.

Vaikka Sälinkää ei kokonaisuudessaan täytä yhteisön määritelmän kriteerejä, se voi silti olla ja onkin yhteisöllinen paikka. Yhteisö vaatisi jäseniltään osallistumista ja jakamista omasta itsestään. Se vaatisi myös  työtoimintaa ja hierarkisuutta. Säännöt ja yhteiset kokoukset olisivat erityisasemassa. Yhteisöllisyys kuitenkin voi kasvaa myös ilman yhteisön tunnusmerkkejä, jos siihen panostetaan ja säilytetään avoimuus ja vapaaehtoisuus kylässämme. (Lindström, 2014, luentomateriaalit.)

Henkilökohtaiset suhteet, riidat ja vanhat kaunat voivat usein olla kehityksen esteenä näin pienissä kyläyhteisöissä ja siinä olisi yksi asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja minkä eteen tulisi tehdä töitä, jotta yhteisön kehittyminen olisi mahdollista. Tällaiseen työhön tarvittaisiin vielä syvempää yhteisöanalyysia ja mahdollisesti ulkopuolista henkilöä sen toteuttamiseen. Haastattelemalla oman kyläyhteisön jäseniä, otan aina sen riskin, että minulle halutaan kaunistella asioita ja että kaikkea ei haluta paljastaa yhteisön sisäpiiristä. 

7 ASUINALUEEN VOIMAVARAT

Lämmintunnelmaisen ja kodinomaisen ravintolan lisäksi, kuten asiakkaat sitä kuvailevat, Sälinkäältä löytyy toki myös muita tekijöitä, jotka lisäävät yhteisön jäsenten voimavaroja. Yksi asia, mikä selvästi toistuu kaikissa haastatteluissa ja kyselyissä on oma rauha ja yleinen rauhallisuus kylässä. Vaikka naapurit saattavat olla joskus hyvinkin uteliaita, niin pääosin toisten omaa pihaa kunnioitetaan ja oma rauha ja yksityisyys sallitaan. Kukaan ei myöskään painosta osallistumaan mihinkään, vaan jokaiselle annetaan mahdollisuus itse päättää minkä verran haluaa osallistua kylän tapahtumiin ja toimintaan.

Turvallisuuden tunne on tärkeä. Vaikka juoruilu koetaan hyvin negatiivisenä asiana, niin se periaate, että kaikki tuntevat kaikki, luo myös turvallisuuden tunnetta. Naapurit tietävät jos olet lomareissulla ja pitävät silmällä taloasi sillä aikaa. Jos kylään ilmestyy epäilyttäviä henkilöitä, heistä välitetään tietoa eteenpäin. Sekin, että ymmärrät jotain yhteisön hierarkiasta ja sukujen historiasta voi säästää sinut monilta noloilta ja vääriltä tilanteilta. Vaikka olen juoruilun maininnutkin jo useaan otteeseen, niin useimpien mielestä ihmiset Sälinkäällä ovat kuitenkin rentoja ja mukavia ja heiltä saa tarvittaessa apua ja tukea, vaikkakin ehkä kaikkein läheisimmät ystävät useimmilla asuvatkin kauempana.

Maisemat, uimaranta ja luonnonläheisyys koetaan voimaannuttavaksi ja puhdas ja raikas ilma, jota ei peltojen lannoitteetkaan usein häiritse.  Kuitenkin Sälinkää on melko lähellä suuria kaupunkeja. Mäntsälästä menee junat Lahden ja Helsingin suuntaan ja Hyvinkäälle pääsee Sälinkäältä puolessa tunnissa.

Nuorilla ja lapsilla on kavereita samalla kylällä, vaikka välimatkat ovatkin joskus pitkiä. Lapset suhtautuvat hyvin myönteisesti asuinalueeseensa, eivätkä juuri kaipaa erityisiä harrastuksia. Kaikilla on isot pihat ja esikoululaisista kaikki kokivat harrastavansa paljon asioita, vaikka
haastatteluissa kävi lopulta ilmi, että ainoastaan yhdellä oli oikeasti joku säännöllinen harrastus.

LÄHTEET

Hautamäki, Antti & Lehtonen,
Tommi & Sihvola, Juha & Tuomi, Ilkka & Vaaranen, Heli & Veijola Soile 2005. Yhteisöllisyyden paluu. Tampere: Tammer-Paino.

Lindström, Janika 2014. Luento.

Roivainen, Irene & Nylund, Marianne & Korkiamäki, Riikka & Raitakari, Suvi (toim.) 2008. Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla?
Juva: WS Bookwell Oy

www.salinkaankartano.fi

www.mantsla.fi.

Www.mantsalanuutiset.fi

www.salinkaanperinneseura.fi

www.vaalikone.fi

• Kotisivu
• PROLOGI
• Ohjauksen, kasvun tukemisen ja koulutuksen käytännöt
• Kansalaistoiminnan, järjestö- ja nuorisotyön toimintaympäristöt
• Kansalaistoiminnan, järjestö- ja nuorisotyön kehittäminen
  • Yhteisöanalyysi Sälinkäästä
  • Kylät ja koulut -hanke
  • Kehittämisprojekti
  • Opinnäytetyö
• Vapaaehtoistyö
• EPILOGI

Portfolio

jennielisa@suomi24.fi

Tagi-lista on tyhjä